Namnam

Inspiroiduin hieman jälkikäteen Siulan fuksiaisten makaronisalaatista. Modifioin sitä hieman, ja kulhoon syntyi sekamelska seuraavia:

• makaronia
• jotain ihme ruukkusalaattia
• paprikaa
• kurkkua
• maissia
• kikherneitä
• aurinkokuivattua tomaattia
• keräkaalia
• paprikatäytteisiä oliiveja
• punasipulia

Annosteltaessa vielä loraus hamppuöljyä ja seesaminsiemeniä maun mukaan.

Orgasmin deiksis

Pläräilin tässä pohjoissaamen sanakirjaa ja kävin läpi tulla-verbin eri merkityksien käännöksiä. 'Häneltä tuli' on saameksi sus manai eli tarkkaanottaen 'häneltä meni'.

Ainakin englannissa I came ja suomessa minä tulin tai minulta tuli ovat kiertoilmauksia orgasmin saamiselle. Saamessa tapahtumaa tarkastellaankin näemmä verbideiktisesti vähän eri tavalla.

Mitäs muita erikoisia orgasmi-ilmauksia hypoteettinen lukija tuntee maailman kielistä?

Saamattomuutta

Tänään olisi ollut Kielikeskuksen venäjän alkeiskurssin luento klo 10–12, mutta enpäs nyt sitten taas jaksanut mennä. Uskottelen itselleni, että pysyn vielä kärryillä ala-asteella hankkimani erittäin hataran pohjatiedon avulla. Onhan kyllä niinkin, että kurssilla ei ole juuri tähän mennessä ehditty muuta tehdä kuin jankuttaa kyrillisiä aakkosia, jotka kyllä osaan jo ihan hyvin. Muuten kyllä kielitaito melko lailla rajoittuu siihen, että я Туомо, добрый ден.

Eilen sen sijaan olin Kielikeskuksen ruotsin luennolla. Jotenkin tokkurassa alkusyksyllä klikkailin Oodista kaikenlaisia kursseja, joita arvelin tarvitsevani. Tulinkin sitten ilmoittautuneeksi sellaiselle ruotsin kurssille, joka valmentaa sitä varsinaista "pakkoruotsikurssia" varten, joka kuuluu tiedekunnan yhteisiin opintoihin. No ei se mitään, sillä vaikka keskipitkästä ruotsista E:n aikoinaan kirjoitinkin, en ole sen koommin sitä kovin paljoa käyttänyt.

Niin, siellä luennolla sitten opettaja kiinnitti huomiota siihen, että vaikka ruotsissa ja monissa sen sukukielissä on erikseen sanat son ja dotter, suomessa on vain poika ja tytär. Kuulemma oli lukenut, että monissa kielissä on erikseen miespuolista jälkeläistä tarkoittava sana, mutta naispuolista tarkoittavaa taas ei. Jännä homma.

Muistin tämän jutun nyt sitten äsken ja nappasin Suomen sanojen alkuperän hyllystä. Sen mukaan tytär (läntisissä murteissa ja eräissä sukukielissä tü(v)är) on balttilainen lainasana, ja sen sukukielivastineet eivät aina edes tarkoita tismalleen naispuolista jälkeläistä. Esimerkiksi virossa tütar ja tüdruk merkitsevät yksinkertaisesti 'tyttö, neito'. Tämä jostain balttilaisesta (kanta?)kielestä lainattu sana on SSA:n mukaan samaa perua kuin nykyindoeurooppalaiset sanat dotter, Tochter ym.

Ehkä suomalais-ugrilaisissa kielissä ei ole ollut alkujaan ollenkaan tällaisia jälkeläissanoja. Monissa suomen murteissahan vieläkin tavataan kysellä "kenenkäs tyttöjä sinä olet?" Ainakaan pohjoissaamessa ei käsittääkseni ole spesifejä jälkeläissanoja: bárdni 'poika' ja nieida 'tyttö, neito' ovat käytössä sekä yleisesti pojista ja tytöistä että jälkeläisyyssuhteista. Enempää sukukieliä ja aihetta koskevaa tutkimusta tuntematta ei kyllä uskalla väittää kovin tomerasti.

Haluan kameran

Etenkin nyt ruska-aikaan harmittaa, kun en omista kunnollista kameraa. Tykkään hirmuisesti valokuvata.

Lisäksi kameran avulla voisin ilahduttaa (tai šokeerata) sinua, arvon hypoteettinen lukija, ottamalla kuvia tekemistäni safkoista. Eilen tein oikein värikästä ja herkullista soijasuikalewokkijuttua, jonka kaveriksi keitin ison kasan kvinoaa. Nyt taas syön kikherneitä suoraan tölkistä perunasalaatin ja tabascon kera. Nam.

Piilukko

Kaikki lienevät ainakin kuulleet jossain termin 'piilukkokivääri'. Tänään koin hämmennyksensekaisen valaistumisen hoksatessani seuraavan seikan: 'pii-lukko' on yhdyssana (eng. flintlock)!

Luin nimittäin pitkästä aikaa sfnet.keskustelu.kieli-ryhmän höpinöitä. Piilukkokivääreistä tuli puhe viestiketjussa, jossa pohditaan 'käsiaseen' merkitystä ja sen muutoksia.

Suomen poliisi tarkkailee koko Internetiä

Uusi Suomi: ”Poliisi tarkkailee nyt ihan kaikkea netissä”

Suomen poliisi ei olekaan mikään ihan turha virasto.

Paluu saamen opiskeluun

Opiskelin viime lukuvuoden aikana pohjoissaamen perus- ja jatkokurssin ja yhden kurssin inarin- ja koltansaamea kutakin. Maanantaina alkoi vielä yksi pohjoissaamen kurssi ja tänään vielä toinen. Olen tullut siihen tulokseen, että tämähän vaatii ihan panostusta taas kerran.

Ensiksikin maanantaina minulle valkeni, etten ole missään vaiheessa opetellut pohjoissaamen konditionaalia. Onneksi se ei ollut vaikea oppia: astevaihteluverbeille -š- ja muille -ivčče-. Hálid-ivčče-n fitnat Sámis, jos mus l-ivčči-i ruhta ja áigi — 'Haluaisin käydä Saamenmaalla, jos minulla olisi rahaa ja aikaa'. Maid don dasa daja-š-it? — 'Mitä sinä siihen sanoisit?'

Yksi juttu kyllä vähän harmittaakin nyt. Olin ihan unohtanut yhden pohjoissaamen verbimorfologian erittäin tärkeän seikan, joka on samalla mielestäni yksi kiehtovimpia: "verbigenetiivin". Otetaan infinitiivi – vaikkapa vázzit ['vædtsi^ht]¹ 'kävellä' – poistetaan siitä infinitiivin tunnus ja muutetaan vartalo heikkoon asteeseen: vácci- ['væt:si-]. Näin meillä on ns. verbigenetiivi, joka tarkoittaa esimerkiksi 'kävellen'. Mannen dohko vácci 'menin sinne kävellen'.

Enpäs muuten ole ihan varma, miten verbigenetiivi muodostetaan paritontavuisista ja supistumaverbeistä. Pitääkin pläräillä kirjoja kotona. Nyt jatkan webbismurffailua vielä vajaan tunnin ennen Ihmisen evoluutio -luentoa. Enkä ole taaskaan jaksanut tehdä viime kerrasta luentopäiväkirjaa.

Alaviitteet

¹ Näissä foneettisissa luonnehdinnoissa ['vædtsi^ht] ja ['væt:si-] siis [dts] ja [t:s] ovat geminaatta-affrikaattoja. Ensimmäinen /zz/ on "puolisoinnillinen", yleensä alusta soinnillinen ja lopusta soinniton, toinen /cc/ taas kokonaan soinniton. Olen vähän epävarma IPAn käyttäjä, niin ajattelin tänne alas selvennellä. Niin ja se [^ht] on preaspiroitunut [t] — eikä ole edes tavatonta, että nopeassa puheessa klusiili jää kokonaan pois ja tilalla kuuluu pelkkä [h]. Monissa murteissa muuten tuo /á/ ääntyy pikemminkin [a:] kuin [æ].

************************

Illalla on Siulan leffakerho jee. Ehkä siellä on kivoja fukseja jee.

IS: Star Trekin Sulu nai homokumppaninsa - katso kuvat ja video!

Iltasanomat kirjoittaa otsikolla Star Trekin Sulu nai homokumppaninsa - katso kuvat ja video!. Juttu kertoo näyttelijä George Takein menneen naimisiin Kaliforniassa.

Otsikon sanavalinta on 2000-luvulla erittäin julkea, etenkin naida-verbin polysemiaan yhdistettynä. En oikein viitsi nyt tuohtumukseltani ruotia enempää. Tällaiset otsikot turhauttavat minua suuresti.

Morfologinen intuitio

Tämmöistä mietin eilen illalla kaverin luona: sysi > *syttää > syttyä > sytyttää.

Etymologinen sanakirja Suomen sanojen alkuperä tukee väitettä jossain määrin. Sen mukaan pikemminkin sytä/syteä 'iskeä' > *syttää jne., mutta mainitsee kuitenkin epämääräisesti yhteyden syteen.

Animalian miekkari 12.9.

Törmäsin juuri muualla netissä uutisointiin Animalian eilisestä turkistarhauksen vastaisesta mielenosoituksesta. Eilen bussimatkalla fuksiaisiin ajelimmekin ohi kolmen sepän patsaasta, jonka ympäristössä miekkaria pidettiin. Vähän harmitti, etten tiennyt tapauksesta etukäteen. Olisin voinut käydä ensin mielenosoitusta pällistelemässä ja saapua sitten myöhemmin fuksiaisiin.

Turhajaiset

Olin sitten Siulan fuksiaisissa eilen, lähinnä sivustakatsojana ja salaatinsyöjänä. Olen ihan tyytyväinen fuksisyksyni ratkaisuun olla osallistumatta omiin fuksiaisiini. Tokko olisin niistä saanut muuta kuin vitutuksen.

Olin aina kuvitellut Alina-salia paljon juhlavammaksi paikaksi. Vaikutelma oli nyt lähinnä surrealistinen: yläasteen jumppasalia muistuttava laatikkomainen tila, jonka ikkunoista näkyy Helsingin ydinkeskusta yläviistosta kuvakulmasta. Sosiaalinen toimintakin salissa muistutti sitä, mitä yläasteiden jumppasaleissa toisinaan tapahtuu.

Nukahdin kotona lämpimässä sängyssä varmaankin ennen puoltayötä.

Laiskuus

Heräsin kyllä tänään jo ihan hyvissä ajoin, mutta eihän tässä nyt ole kerennyt mitään tekemään. Piti siivota ennen Siulan fuksiaisiin lähtöä, mutta hemmetti. Enkä ole syönytkään vielä mitään. Nyyh.

Vähän kyllä jännittääkin jotkut tuommoiset fuksiaiset, kun en ole ennen moisissa ollut. Enkä ole edes fuksi. Hoh.

Uusi Suomi sortui räikeään sensaatiohakuisuuteen

Uusi Suomi julkaisi tänä aamuna jutun otsikolla Pelko jättikiihdyttimestä vaati ensimmäisen uhrinsa. Uutisen URL-osoitteesta (http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/34757-jattikiihdytin-vaati-ensimmaisen-uhrinsa) ja otsikon jälkeen mainitusta "Julkaistu: 10:08   Päivitetty: 10:17" -tekstistä päättelen, että alkuperäinen otsikko oli vielä suorasukaisempi.

Uutisessa on lopulta kysymys siitä, että 16-vuotias tyttö Intiassa teki itsemurhan ahdistuttuaan kylliksi sikäläisen median jatkuvalla syötöllä hehkuttamasta LHC-hiukkaskiihdyttimen mahdollisuudesta tuottaa stabiileja mustia aukkoja ja siten maailmanlopun. Hiukkaskiihdytin ei siis "vaatinut uhria", vaan sitä koskeva hysteerinen mitäjos-päivittely, joka lienee tullut jo moneen kertaan osoitettua perättömäksi.

Miksi Uusi Suomi sitten tahallaan otsikoi juttunsa tällä tavalla häikäilemättömästi oikoen? Varmaankin mainostulojen toivossa. Sensaatio-otsikko saa paljon klikkauksia ja linkityksiä muualta Internetistä, siis myös paljon bannerilatauksia. Melkein vähän harmittaa, että itsekin varmaan tuon jutulle lisää yleisöä linkittämällä siihen blogistani.

Kuitenkin kaikkein eniten harmittaa se seikka, että tytön kuoleman aiheutti suhteeton mediamylläkkä, ja sama media sitten vielä hyötyy mainosbannerien muodossa uutisoidessaan kyseisestä kuolemasta räväköin, laskelmoiduin otsikoin. Vai onko kyynistä niputtaa kaikki media Suomesta Intiaan samaan läjään?

edit: Joo, siitäkin piti vielä jatkaa, että eihän itsemurha välttämättä edes liittynyt pelkästään LHC-kiihdyttimeen tai siitä kertoneeseen uutisointiin. Uusi Suomi linkittää edelleen http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/asia/india/2796536/Large-Hadron-Collider-fears-prompted-Indian-suicide.html-sivustolle, jonka mukaan tytön isä kertoi medialle itsemurhan tapahtuneen "after watching doomsday predictions made on Indian news programmes". Tyttö oli ollut huolestunut maailmanlopun mahdollisuudesta, mutta välttämättähän tässä ei ollut koko tarina. Itsemurhan taustalla kai on useimmiten laajaa masennusta tai muuta psyykkistä epätasapainoa, jonka nyt sattui laukaisemaan fataalein seurauksin tämän tytön tapauksessa LHC-kiihdyttimestä mediassa vouhottaminen.

Telegraphin otsikko on kuitenkin olennaisesti täsmällisempi kuin Uuden Suomen: "– – fears 'prompted – – suicide'" ei kai ole ihan yksi yhteen sama asia kuin "Pelko – – vaati ensimmäisen uhrinsa". Prompt-verbi viittaa oman kielitajuni mukaan juurikin laukaisemiseen tai ylipäätään löyhempään syy–seuraus-suhteeseen kuin Uuden Suomen käyttämä "vaatia uhria".

edit2: Ja linkkikin oli rikki. Korjasin.

Somalin adjektiiveista

Eilen olin yleisen kielitieteen laitoksen kielitypologiakurssilla. Seppo Kittilä kertoi erilaisista tavoista tehdä typologiaa ja sivusi myös universaalien käsitettä. Seppo mainitsi muun muassa, että jako substantiiveihin ja verbeihin on nyky tietämyksen valossa jokseenkin absoluuttisen universaalia, mutta esimerkiksi adjektiiveja ei ole kaikissa kielissä.

Tässähän ei sinänsä ollut minulle mitään uutta, mutta se muistutti minua kesällä pläräilemistäni somalin kielen kieliopeista. Somalin kielessä nimittäin adjektiivi-ilmaukset ovat melko erilaisia kuin suomalaiselle tutuissa kielissä.

Somalissa on paitsi varsinaisia "puhtaita" adjektiivilekseemejä, myös verbaaliadjektiiveja, adjektiivipartikkeleita ja adjektiiviverbejä. Suomalaisen silmin "tavallisia" adjektiiveja ovat esim. fudud 'kevyt, helppo', weyn [we:n] 'iso'. Verbaaliadjektiivit rinnastuvat jossain määrin suomalaisiin partisiippeihin: furrid 'avata' > furan 'avattu, auki'. Adjektiivipartikkeleiden ah 'joka on', leh 'jolla on' ja la 'ilman jtkin, -tOn' avulla muodostetaan "denominaalisia" adjektiivi-ilmauksia, esim. qiime [ɢi:me] 'arvo, hinta' > qiima leh [ɢi:ma leh] 'arvokas', shaqo [ʃaɢo] 'työ' > shaqa la [ʃaɢa la] 'työtön'. (Somalinkielen opas ja sanasto, 23–24.)

Kaikkein hauskinta omasta mielestäni somalissa ovat kuitenkin adjektiiviverbit. Niillä ilmaistaan merkitystä 'olla jonkinlainen', siis esimerkiksi jotain sellaista kuin 'kaunis-OLLA' yhdessä sanassa. Vaikkapa siis näin: yar [jar] 'pieni' > yaraansho 'olla pieni'. Tätä verbiä sitten taivutellaan persoonaparadigmassa niin, että saadaan sanottua 'sinä pieni-ole-t' jne. (Somalinkielen opas ja sanasto, 26.)

Lisäksi näyttää olevan niin, että ainakin osassa adjektiiveja ominaisuuden substantiivinen nimi on tunnusmerkittömämpi kuin varsinainen adjektiivi. Muuan löytämäni sivusto mainitsee mm. gaab 'shortness' > gaab-an 'short'. (SOMALIS — THEIR HISTORY AND CULTURE: The Somali Language.)

Luennolla tulin somalin kieliopin muistelemisen jatkoajatuksena miettineeksi peilausta suomen kieleen. Joissain suomen kieliopin nurkkatapauksissa tulee joskus miettineeksi adjektiiviuden rajan hämärtämistä, venyttämistä tms. Esimerkiksi komparointia voi suomen kielessä harrastaa muistakin asioista kuin adjektiiveista: mennäänpä rannemmaksi/oikeammalle/keskemmälle/tuonnemmaksi.

Komparoinnin erikoisuuksien lisäksi mietiskelin eilisellä luennolla myös joistain väreistä muodostettavia "adjektiiviverbejä": vihertää ja ruskehtaa. Olisipa veikeää, jos moisten kaltaisia voisi muodostaa mistä tahansa adjektiivista: kellertää, ruskehtaa, punertaa, sinertää, ?mustahtaa, ?valkehtaa/-rtaa, ?pinkihtää/-rtää, ?matalahtaa/-rtaa, ?väärähtää/-rtää, ?kauni(i)htaa/-rtaa jne. Minusta ei kuulosta ihan täysin epäkieliopilliselta sanoa "kylläpä sinä nätihdät (< nätti) tänään", enemmän tosin "kylläpä sinä nätirrät". Eri asia on sitten tieysti, missä määrin 'x y-htAA' tai 'x y-rtAA' tarkoittaa samaa kuin 'x on y_(adj.)'. Jokin, mikä kellertää, on kai jotenkin vähemmän keltainen tai ei yhtä kiistattomasti keltainen, kuin jokin, mikä on keltainen?

Voi olla, että jatkan aiheesta joskus toiste, jahka olen jaksanut plärätä Ison suomen kieliopin kuvauksen mainituista johtimista. Tässä vaiheessa oli kai pointtina lähinnä havaita, että adjektiivius ja siihen liittyvät asiat ovat veikeitä monissa kielissä, myös suomessa.

Lähteet

• KAJAVA, MAIJA et al. 1992: Somalinkielen opas ja sanasto : suomi–soomaali–English, soomaali–suomi–English. Suomi–Somalia seura, Helsinki.
• SOMALIS — THEIR HISTORY AND CULTURE: The Somali Language. Verkkolähde: http://www.cal.org/CO/somali/slang02.html. Noudettu 10.9.2008.

Hillo

Isän ja äidin (eli "kotikodin" yms.) pihalla kasvaa koristepuskina musta-aronioita. Ne tekevät harva se vuosi pirusti marjoja, ja olen aina halunnut hyödyntää niitä. Usein kismittää se, että metsiin jää vuosittain lojumaan paljon mustikoita, sieniä ja muuta ilmaista syötävää, mutta erityisestihän moinen harmittaa, kun marjat kasvavat omalla takapihalla puskassa silmän korkeudella.

Tänä vuonna nyt sitten äiti keräsi marjat pois antaakseen minulle, ja minä poikapa tein eilen satsista musta-aroniahilloa! Hillosokeripussin ohje käski odottaa vuorokauden hillon lopullista jähmettymistä viileässä, joten lykkäsin satsin jääkaappiin muhimaan. Tänään aion ostaa kotimatkalla soijajäätelöä ja illan tullen korkata purkin hilloa ja tutkia jäätelön mausteena, tuliko hillosta syötävää.

Viimeviikkoinen demonstratiivijäänne

Olin viime viikon tiistaina suomalais-ugrilaisen laitoksen viron kielen keskustelu- ja kirjoituskurssin ensimmäisellä luennolla. Eräistä henkilökohtaisista syistä, joita älköön tässä eriteltäkö, olin koko viime viikon kovin vetämättömissä ja käytännössä totaalisen kykenemätön pienryhmäopetukseen ja varsinkin juttelemaan ventovieraiden kanssa sellaisia teennäisiä asioita, joita vieraiden kielten kursseilla tavataan jutella.

Keskustelu- ja kirjoitusluento onnistui kuitenkin ilahduttamaan materiaalillaan, joka koostui kahdesta Õpetajate leht -lehdessä julkaistusta artikkelista (Aru: Raamatud, portfell ja mootorratas [30.5.2008]; Kokamägi: Teadsin juba väiksena, et minust peab saama kunstnik [13.6.2008]). Aiheeltaan ja tyyliltään ne edustivat tyypillistä aikakauslehtimäistä human interest -huttua, mutta kiinnitin huomiota kahteen riemastuttavaan leksikaaliseen ilmiöön. Molemmissa artikkeleissa vilahtaa suomen tuo-sanaa vastaava demonstratiivipronomini too, jota virallisesti sellaisenaan ei ole virossa säilynyt ainakaan yleiskielessä. SSA:n¹ mukaan too olisi sellaisenaan käytössä vain eteläisissä murteissa. (Fiksumpaa lähdettä en ole tullut etsineeksi.)

Viroa lukeneet tietävät, että kontrastina suomen demonstratiivistolle tämä, tuo, se virossa on vain yksi pronomini: see 'se'. Spatiaalisessa demonstratiivideiksiksessä tehdään lisäksi kaksijakoinen erottelu: siin 'tässä' ja seal 'siellä, tuolla'. Adverbiaaleja voidaan yhdistää see-sanan kanssa täsmentiminä: see siin 'tämä', see seal 'se siellä, tuo'.

No niin, artikkeleissa siis vilahteli too. Lainaan molemmat virkkeet kokonaisuudessaan ja korostan esiintymät lihavoinnilla.

"Juuresolev pilt on tehtud Tallinnas Võidu väljaku kunstihoone neljandal korrusel, kus me tollal elasime."
Oma suorasukainen suomennokseni: "Oheinen kuva on tehty Tallinnan Voiton aukion taidetalon neljännessä kerroksessa, jossa me tuolloin asuimme."

"Aga tol hetkel mul seda mõistust veel ei olnud."
Suomeksi: "Mutta tuolla hetkellä minulla ei vielä ollut sitä järkeä/tolkkua." (Kirjoittaja viittaa edellä puheena olleeseen vanhemmiltaan oppimaansa elämänohjeeseen.)

Ensimmäisessä virkkeessä näemme temporaalisen demonstratiiviadverbiaalin tollal. En jaksanut nyt tähän hätään etsiskellä viron sanakirjojani, mutta sen sijaan kävin irkissä kyselemässä virolaisilta ko. sanasta. Kuulemma on olemassa sekä tollal että sellal, mutta molempien merkitys on sama. Ilmeisesti virossa siis ei ole tämän tekstistä bongaamastani too-kantaisesta jäänteestä huolimatta merkityseroa 'tuolloin'/'silloin'? (Kysymysmerkki implikoikoon, että jos vaikka ihan oikea lukija joskus tähän blogiin eksyisi, niin saisi ihan luvan kanssa kommentoida! :)

Jälkimmäisessä virkkeessä on ihan itsenäisen näköinen demonstratiiviattribuutti NP:ssä tol hetkel 'tuolla hetkellä'. Tässä on tietysti ihan ilahduttavaa nähdä too ihan vanhoissa kunnon demonstratiivipronominin syntaktisissa tehtävissä, mutta pahasti jää epäilys, että ainakaan useimmille natiiveille viron puhujille ilmauksilla tol hetkel ja sel(lel) hetkel ei välttämättä ole mitään semanttispragmaattista eroa. Kyselin hieman tätäkin irkissä, mutta koska kuulijakunta geneerisillä vironkielisillä irkkikanavilla keskellä arkiyötä ei todennäköisimmin ole kovin lingvistisesti suuntautunutta, mitään erityisen lopullista ei selvinnyt.

Minun täytyy siis etsiytyä viron pronoministon tutkimuksen pariin, jahka viitsin.

Alaviitteet:
¹SSA = Suomen sanojen alkuperä, suomen kielen etymologinen sanakirja, hakusana tuo.

Uusittu Ylioppilasaukion Unicafé

Kävin kesällä remontoidussa Ylioppilasaukion Unicaféssa. Tilaa ei ole kovin radikaalisti muutettu, mutta kovasti kodikkaamman oloista on nyt minusta. Lasiseinät jakavat linjastot ja kassat varsinaisesta ruokailusalista mukavasti. Valtavat TV-ruudut/nestekidenäytöt joka paikassa olivat kyllä vähän häiritseviä ja muistuttivat minua jostain lentokentän kaltaisesta miljööstä.

Pyysin linjastolla vegaanista kasvispapujuttua (mitähän se nyt olikaan). Ruoanjakajatäti sanoi, ettei hänellä ole sillä linjastolla vegaanista versiota — seikka, josta ei toki linjaston alussa ilmoitettu ainakaan kovin näkyvästi — mutta haki kuitenkin ystävällisesti minulle lautasellisen toiselta linjastolta. Kassalle sai jonottaa pirun kauan ainakin valitsemanani klo 13:n ruuhka-ajankohtana.

Yleensä Unicafén vegaaniruoka on oikein mainiota, mutta tällä kertaa kasvispapujuttu oli todella pohjanoteeraus: kellertävää muhjua, jonka maku ja koostumus muistuttivat minua lähinnä ala-asteen kanakeitosta.