31.3.2009

V niin kuin...

Tänään eräällä luennolla käsiteltiin sananalkuista v:tä sellaisissa sanoissa, joissa ensitavun vokaali on labiaalinen eli pyöreä eli o, ö, u tai y. Keskustelussa luennoitsijat A ja B esittelivät vuohi-sanan etymologiaa. Sana on lainanantajakielessään (kantabaltissa muistaakseni) alkanut tavulla, jossa on ollut pelkkä pitkä o.

Luennoitsija A: Näissä sananalkuisissa oo- ja uo-tavuissahan ilmenee usein tällaista v:n ilmaantumista ja katoamista, mikä on tietysti ihan luonnollista. Jos te vaikka kokeilette ääntää tämmöistä uo uo uo niin helpostihan siitä tulee wouwwouwwouwwou, eli siinä tulee tällaista veemäistä ääntä.
Luennoitsija B: Todella veemäistä.
Ja sitten meitä nauratti.

25.3.2009

Ei ole tasa-arvoa ei

Käräjäoikeus: Leikkausarpi on kosmeettinen haitta tytölle, pojalle ei

Tagaanpa nyt tämänkin tuonne feminismiin, kun en jaksa viritellä erikseen jotain geneerisempää tasa-arvotagia.

Jännä juttu, että vaikka poika ei saanut korvauksia kosmeettisesta haitasta, hän sai kuitenkin noin muuten yhteensä korvauksia enemmän kuin tyttö. Vaan yksityiskohtia tietämättä toki vaikea miettiä tämän pidemmälle.

Pätkä uutisen keskustelusta:
Tyttöjen pitää olla kauniimpia, ja arvesta on tytöille enemmän siksi haittaa, joten tuomio oli aivan oikean suuntainen. Pojilla arvet ei niin haittaa. Ne ei estä pariutumista, ja pojilla tulee arpia helposti muutenkin, esim. jääkiekon peluusta.

23.3.2009

20.3.2009

Höh

Naisasialiitto Unioni on vastaanottanut jäsenyyshakemuksesi 10.3.2009. Jäsenyyttä ei kuitenkaan voida myöntää, koska sääntöjen mukaan Naisasialiitto Unioni ry:n jäsenyys on tarkoitettu ainoastaan naisille.

:(

Saa suositella uskottavaa, puoluepoliittisesti sitoutumatonta tasa-arvojärjestöä, johon otetaan jäseniksi myös miehiä. Protip: Profeministimiehet ry ja Miessakit ry eivät ole uskottavia.

17.3.2009

HK

Hämäsin. Tämä postaus ei käsittele tätä.

Rupesin tässä viron luennolla miettimään, miksi H ja K ääntyvät viroksi, saksaksi ja kaiketi myös venäjäksi haa ja kaa, mutta suomeksi ja ruotsiksi hoo ja koo. Sitten muistin, että ruotsissa keskialasaksan (tms.) pitkät a:t ovat labiaalistuneet. Tästähän on kysymys myös å-kirjaimessa, joka oli aikoinaan a ja sen päällä toinen pikkuinen a. Joku tämmöinen hollannin spraak on ruotsiksi språk.

Ja ruotsistahan tällaiset sivistysasiat kuten kirjoitus ja kirjainten nimet on suomeen yleensä lainattu.

16.3.2009

Veneš

Tämmöistä opin tänään.

Suomen kielen historian jossakin rekonstruktiotasossa (en oikein ikinä hahmota kunnolla näitä kerroksia) on ollut jonkinlainen -š-johdin. Tällaiseen -š-johdokseen on palautettu ainakin perhe (< *pereh < *pereš << ?perä) ja vene.

Tämänpäiväisellä historiallisen äänne- ja sanaopin (ZUG231) luennolla tuli sivumennen puhetta veneen etymologiasta yhteydessä, jossa käsiteltiin š:ien tapaa muuttua h:ksi silloin tällöin. Venehän siis < *veneh < *veneš. Mutta mikä onkaan veneš-asua edeltävä kantasana?

Opettajan mukaan joku on spekuloinut, että veneš voisi olla johdos venymisestä. Ensi kuulemalta pidin etymologiaa haihatteluna, mutta sitten rupesin miettimään tarkemmin tuota askarruttavaa toisen tavun labiaalivokaalia. Olisikohan kyseessä refleksiivijohdin -U-, vähän samaan tapaan kuin kaataa > kaatua? Olisiko syytä ajatella jonkinlainen vanha transitiivinen verbivartalo vene-, josta olisi -U-:lla johdettu intransitiivinen veny- ja siitä taas edelleen kausatiivi venyttä-, jonka tunnemme nykysuomesta.

Oliko *veneš siis jonkinlainen pitkänomainen vesikulkuneuvo, "longboat"? Kenties voimme verrata š-johdinta johonkin nykyjohtimeen ja ajatella kyseessä olevan (tutusta veny-vartalosta johtaen) vaikkapa venyke, venykkä, venyte, venye tai venyri.

edit: SSA:n vene-artikkeli mainitsee, että *vene-verbivartalosta periytyminen on mahdollista, mutta toinen vaihtoehto olisi alkuperä jossain indoeurooppalaisessa *wen-vartalossa. Minusta tällä lailla mutulla kuitenkin tuntuisi, että ensimainittu selitys olisi ihan kiva, koska saamessa venyä ja vene ovat niin kivasti samannäköiset: vanas ja vatnat. Varhaiskantasuomen toisen tavun e:stä vielä tulee vissiin ihan siistin äännelaillisesti pohjoissaameen a.

Lopetetaanpas miettiminen tähän ja syödään välillä iltapalaa. Kommentteja suvaitaan, jopa toivotaan!

Voi yäk

Japanipoppia suomennettuna, japanin tavurakenteen edellyttämä sovitus säilyttäen. Mutta on siinä nätti tyttö.

15.3.2009

Tuntomerkit ftw

IS: Hyvännäköinen nainen tempaisi tuopilla päähän

Muutoksia ajo-opetukseen

HS: Ajo-opetukseen tulossa suuria muutoksia
Kaavailuissa on myös toisen vaiheen eriyttäminen naisille ja miehille.

Monille naisille auton käsittelytaitojen parantaminen liukkaalla on tarpeen, kun taas monet nuoret miehet kaipaisivat koulutusta, joka korostaa varovaisuutta, maltillisuutta ja ennakoivuutta. Tutkimusten mukaan liukkaan ajo lisää joidenkin nuorten miesten riskien ottamista liikenteessä.

Mitähän tästä taas ajattelisi...

6.3.2009

Target Women: Chocolate

Back in high school I thought it was a shame that there were so few female comedians. Or, well, I was aware of very few. I used to wish more women would do comedy because, in my opinion, comedy needed a fresh angle.

Today it seems that there are plenty. Like Sarah Haskins.